Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

Kaikissa työyhteisössäni, missä olen työskennellyt, on ollut tarkka suunnitelma verkkotyökalujen käyttöön ja nimetyt vastuuhenkilöt. Meillä on ollut tarkat tietoturvaohjeet ja tietoturvavastaavat. Tietoturvadokumentaatio on sisältänyt työyhteisössäni ohjeet: työtiloista ja neuvotteluista, työpaikan ulkopuolella toimimisesta, laitteista ja asiakirjoista, asiakkaista sekä käyttäjätunnuksista ja salasanoista. Työantajalla on oikeus puuttua työntekijän väärinkäytöksiin sosiaalisessa mediassa.

Omaan alaani liittyvää tietosuojakysymyksiä käsitteleviä foorumeita oli todella haastava löytää. Kävin tutustumassa Digiturvayhteisöön ja heidän nettisivustoonsa. http://www.digiturvamalli.fi Olen luonut kyseiselle sivustolle tilin ja seuraan heidän keskustelualustoillaan tietosuoja- tai tietoturvakäytänteisiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Olen asettanut itselleni Vahti-palvelun, niin saan uutiskirjeen ja ajantasaista tietoa webinaareista ja tietoturvaan liittyvistä tietoiskuista. Voin milloin tahansa esittää keskustelualustalla kysymyksiä ja tulen tarvitsemaan tätä yhteisöä myös työssäni sekä opiskeluissani.

Avoimuus ja läpinäkyvyys 

Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tietoa hänestä kerätään ja mihin rekisteriin. Voidaan varmaan ajatella niin, että turvallisuus lähtee itsestä. Tietoturva-ja tietosuoja-asioita käsitellään laajasti mediassa, mutta jotenkin osa ihmisistä on edelleen todella hukassa edellä mainittujen asioiden kanssa. Tarvitaan enemmän avoimuutta asian ympärille ja sitä ”rautalankamallista puhumista”, että asia otetaan vakavasti. Eli, mikä ihmeen GDPR? 

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi sitten hyötyä työyhteisön kannalta?

Organisaation nettisivuilla voi olla firman keskeisistä henkilöistä kuva, mikä kertoo asiakkaille, kenen kanssa hän on tekemisissä. Omassa työsähköpostissa voi olla oma profiilikuva, jos organisaatio on antanut sellaiseen luvan ja kuvan ulkoasulle on annettu yhteiset pelisäännöt. Omia ja yritysten Facebook ja LinkedIn-sivustoja voi linkittää yhteen, jos organisaatio on antanut tähän luvan ja sisältö on katsottu siihen sopivaksi. 

Yritysten kannattaa tänäpäivänä olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja käyttää niiden palveluita monipuolisesti. Organisaatiosta saattaa löytyä loistavaa tekstiä kirjoittava bloggaaja, jonka potentiaalia firman kannattaisi hyödyntää, esimerkiksi Instagramissa. Lyhyet, napakat tietoiskut firman arjesta saattavat kiinnostaa asiakkaita ja sidosryhmiä, niiden hyvänä alustana toimii YouTube palvelu.

Millaista vahinkoa voi syntyä, ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Henkilökohtaisten tietojen joutuminen vääriin käsiin saattaa aiheuttaa paljonkin ongelmia. Identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että toinen henkilö esiintyy toisen henkilöllisyydellä. Varkauksen kohteeksi joutuneelle tämä saattaa aiheuttaa paljon lisätyötä ja hankaluuksia arkeen. Varastetuilla henkilötiedoilla tehdään paljon petoksia. Tärkeää on toimia nopeasti, jos huomaat joutuneesi ID-rikoksen uhriksi. Välittömästi ilmoitus poliisille, vaihda kaikki salasanasi ja jäädytä pankki- ja luottokorttisi. 

On tähän jo osa vakuutusyhtiöistäkin herännyt, koska he tarjoavat kotivakuutukseen sisältyvää oikeusturvavakuutusta, mikä korvaisi osan yksityiselämään liittyvistä riita- ja rikosasioista liittyen juuri identiteettivarkauksiin. 

Miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää omalla alallani?

Tarkastelen ruokapalveluyritysten tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa. Ruokapalveluyrityksiä on monenlaisia, joten olen tarkastellut yksityisten, isojen ketjujen ja pienempien toimijoiden sosiaalisen median käytänteitä. Kaikilla toimijoilla päätarkoituksena on tulla nähdyksi omalla toimialueellaan ja saada näkyvyyttä markkinoilla. Yhteistä jokaisella yrityksellä oli myös sosiaalisen median visuaalisuus; sosiaalisessa mediassa asia esitetään informatiivisesti, kokonaisuus on muotoiltu mediaan houkuttelevaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä hienosta asettelusta haluan nostaa esille Elonen Oy:n: upeat sivut, visuaalisesti hienosti toteutetut ja kaikki tieto on helposti löydettävissä ja ajantasalla: https://www.elonen.fi

Ruokapalveluyritykset, isot ja pienetkin, ovat rohkeasti tarttuneet sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja lähteneet omien voimavarojensa rajoissa kokeilemaan erilaisia sovelluksia. Keskeisin työkalu on Facebook ja Instagram.

Ilokseni huomasin, että yritykset ovat nostaneet tärkeitä näkökulmia esille sosiaalisessa mediassa. Ruuan tuotanto- ja kulutustavoilla on merkittävä vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan. Hyvinvointimme rakentuu eri osa-alueista, yhteiskuntavastuu puhuttaa ja organisaatiot haluavat tuoda näitä asioita keskusteluun.

Mutta, mikään ei ole sen huonompaa mainosta yritykselle, kuin päivittämättä oleva some-tili, ihan sama kuinka upeat ja kauniit sivut ne on: https://twitter.com/ruoka_fi?lang=fi

Kuva: Pixabay

Yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen sosiaalisen median käyttö

Tarkastelin kolmea ravitsemisalan yrityksen sosiaalisen median sovellusten käyttöä. Käytössä olivat Facebook, Instagram, Pintarest, Twitter, YuoTube, Blogi ja LinkedIn.

Facebook, Twitter ja LinkedIn on kaikilla käytössä. Facebook toimii markkinoinnin välineenä, tiedottamisen välineenä ja siellä tiedotetaan tapahtumista monipuolisesti ja kattavasti heidän asiakasryhmänsä huomioiden.

Blogi on käytössä yhdellä yrityksellä ja tuo ihanan lisän yrityksen sivuille. Blogi ilmestyy muutaman kerran vuodessa, mutta on selkeästi yritykselle tärkeä ja merkityksellinen ja he haluavat pitää siitä kiinni.

Yhdellä organisaatiolla on käytössään kaikki kuusi sosiaalisen median sovellusta ja he päivittävät säännöllisesti kaikkia kanavia. Jäin miettimään, että onko heillä organisaatiossa jo ”Somevastaava”? Heidän sisältönsä on niin laadukasta ja kiinni tässä ajassa, että olisivatko he jopa laittaneet resursseja sellaiseen. Tämä tehtävä osoitti sen, että rohkeasti ovat yritykset lähteneet sosiaalisen median maailmaan ja ottaneet erilaisia työkaluja haltuunsa. Hienoa!!

Sosiaalisen median sovellukset ja palvelut

Olen käyttänyt sosiaalista mediaa hyvin vähän ja harkiten. Olen aina tuntenut suurta hämmennystä ihmisiä kohtaan, jotka surffaavat somessa luontevasti ja saavat siitä jopa palkkansa. Olen aloittanut tutustumaan Instagramiin ja Snapchatiin tänä vuonna, niistä oli helppo aloittaa. Nyt jos koskaan, sovellukset tulee otettua haltuun, sosiaalisen median käyttäminen laajentuu ja termistöt alkavat tulla tutuiksi.

Sosiaalisen median työkaluista olen käyttänyt aktiivisesti Yammeria. Office 365:een sisältyvä viestintäkanava, missä voidaan jakaa muistiinpanoja, erilaista sisältöä, tiedostoja, julkaisuja, keskusteluja, luoda erilaisia ryhmiä ja erityisen hyvä työkalu tiedottamiseen. Pilvipalveluna tarjottava ohjelmisto yhteiseen tekemiseen. Yammerin voi myös ladata puhelimeen, sama sovellus toimii myös siinä ja samat asiat voit lukea myös työreissussa. Kätevää! Tästä pääset tutustumaan Yammeriin: https://www.yammer.com

Uutena sovelluksena tutustuin Microsoft Teams:iin. Tämä tulee korvaamaan Skypen – näin ainakin uskoisin. Teamsilla voit hoitaa ryhmäkeskusteluita, puheluita, verkkokokouksia, verkkoneuvotteluita, viestintää hyvin joustavasti ja nopeasti. Sovelluksella voi myös jakaa tiedostoja. Sovellus toimii myös mobiilisti. Sovellus vaikutti todella hyvälle, kun se keskustelee Office 365-sovellusten kanssa. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tähän työkaluun. Tässä osoite siihen: https://products.office.com/fi-fi/microsoft-teams/group-chat-software

Sosiaalinen media-kurssi

Kesä on tarkoitus viettää opiskellen sosiaalisen median taitoja. On kiva päästä opettelemaan, mitä kaikkea sosiaalinen media on ja mitä erilaisia näkökulmia siihen kätkeytyy. Olen aika varovainen sosiaalisessa mediassa ja siksikin kaikki lisäoppi tulee tarpeeseen. Opiskelen Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa Restonomi YAMK-tutkintoa. Sosiaalinen media on tätä päivää ja nyt opettelemaan siihen liittyviä asioita.