Moninaisuusjohtaminen

Olen miettinyt moninaisuusjohtamista: mitä se on? Mielestäni moninaisuusjohtamisella tarkoitetaan työntekijöiden erilaisuuteen ja erilaisiin tarpeisiin liittyvien asioiden tunnistamista, hyväksymistä ja huomioimista. Erilaiset ihmiset yhdessä saattavat tuottaa innovatiivia ratkaisuja työmaailmaan, kun vaan saadaan nämä erilaiset toimijat yhteen. Moninaisuus antaa tilaa yrittää erilaisia toimintamalleja ja mielestäni kuvaa ratkaisukeskeisyyttä.  

Hyvä moninaisuuden johtaja osaa arvostaa erilaisuutta, tukea henkilöstön kehitystä ja osaa hyödyntää erilaista osaamista. Usein moninaisuus vahvistaa ja laajentaa organisaation sidosryhmäyhteistyötä. 

Itse haluaisin tarkastella moninaisuusjohtamista seuraavista näkökulmista; esimerkiksi työhyvinvoinnin, henkilöstön jaksamisen ja henkilöstövoimavarojen kehittämisen näkökulmista. On tärkeää myös huomioida tuottavuuden ja tehostamisen näkökulmat sekä miettiä, sopiiko nämä organisaationi arvomaailmaan.    

Jos taas mietitään, että mitä moninaisuus tarkoittaa työorganisaatiossa, niin aikaan ja ajankäyttöön liittyvät käsitteet saattavat aiheuttaa haasteita ja keskustelua työyhteisöissä. Meillä on myös eroavaisuuksia yksilökeskeisyydessä, Pohjoismaat ja Länsi-Euroopan maat edustamme minäkeskeisyyttä ja toimimme työpaikoilla yksilöinä. Yhteisökeskeistä kulttuuria edustavat Aasian ja Afrikan kansalaiset, jotka ovat riippuvaisia yhteisöstään ja ryhmästään. Nämä asiat saattavat aiheuttaa väärinymmärryksiä arjessa. (Kangas-Kalinen 2017, 9.) 

Moninaisuus työorganisaatiossa näyttäytyy suvaitsevaisuutena suhteessa uskontoon, kieleen ja kommunikointiin liittyvissä asioissa, erilaisissa ikäjakaumissa, sukupuoleen liittyvissä asioissa, seksuaalisen suuntautumisen hyväksymiseen liittyvissä asioissa ja vammaisuuden hyväksymisessä. (Kangas-Kalinen 2017, 10.) Moninaisuus on monisärmäinen kokonaisuus, joka vaatii kaikilta osapuolilta paljon.

Esimies toimii luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentajana, joten mielestäni esimiehellä on merkittävä rooli Eurooppaa viime vuosina ravistellussa pakolaiskriisikeskustelun luonteen sävyn luomisessa. Tähän samaan kokonaisuuteen liittyy muun maailman ajankohtainen tilanne, kun moninaisuutta ei opita hetkessä, niin rakentavassa hengessä puhumista tarvitaan työyhteisöissä. Korostaisin tässä keskustelussa myös yksilön vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tarvitsemme myös taitoa asettua toisen asemaan ja kykyä rikkoa ennakkoluuloja, varsinkin asenteita kohtaan. Näen myös tärkeänä moninaisuuskeskustelussa empatia- ja tunnetaidot ja niiden harjoittamisen. Haluaisin jotenkin uskoa, että olemme kansana kasvaneet näissä maailmanpoliittisissakin asioissa ja pystyisimme luomaan kontakteja erilaisiin sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin laajalla skaalalla. Kärsimme huutavasta työvoimapulasta jo nyt usealla alalla ja tulemme tarvitsemaan monenlaisia osaajia kipeästi lähivuosina. Useampi työpaikka tulee muuttumaan monikulttuuriseksi työyhteisöiksi, joten tätä moninaisuuskeskustelua tulee pitää yllä säännöllisesti organisaatioissa.

Lähde: Kangas-Kalinen, E. 2017. Moninaisuus työyhteisössä. Miten se ilmenee ja miten sitä johdetaan. Viitattu 11.3.2019. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126012/Opinnaytetyotheseukseen2.pdf?sequence=1

Sosiaalinen liima työyhteisöissä, mitä se on?

Sosiaaliseen pääomaan työyhteisöissä kuuluu hyvä tiedonkulku, erilaiset suhdeverkostot, yhteistyösuhteet ja kaikki kulminoituu luottamukseen eri toimijoiden välillä. Jokainen meistä haluaisi työskennellä hyvässä työyhteisössä; hyvinvoiva työyhteisö kehittää toimintaansa säännöllisesti, jokainen työntekijä pystyy kannattelemaan oman vastuualueensa, työyhteisön pelisäännöt ovat kunnossa ja sidosryhmät sekä asiakkaat saavat hyvää ja oikea-aikaistapalvelua.

Sosiaalisesta pääomasta puhuttaessa ei voi ohittaa käsitteitä luottamus, vuorovaikutus ja tiedonkulku. Ja tästähän ne haasteet sitten yleensä alkavatkin. Pystynkö lähiesimieheeni luottamaan ja kohteleeko hän kaikkia oikeudenmukaisesti? Tiedottaako lähiesimieheni riittävän ajoissa työtäni koskevista muutoksista? Minkalainen on työyhteisösi yhteishenki?Arvostetaanko työyhteisön sisällä toisen tekemää työtä ja kuinka se työyhteisössä näkyy?Meillä on työyhteisöjä, missä nämä asiat eivät ole kunnossa. Tekemistä siis riittää jatkossakin.

Mitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia työntekijöillä työhönsä on, sitä enemmän työyhteisöön kertyy yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Työnteon tapa on muuttunut: tarvitsemme toistemme asiantuntijuutta ja vuorovaikutusta. Teemme työtä yhdessä ja se luo välille sitä sosiaalista liimaa.

Myynnin tulevaisuus

Myyntityöhön kohdistuu haasteita ja paineita tulevaisuudessa. Myynniltä odotetaan jatkuvaa kasvua, mutta myös myyjät voivat uupua.  Työntekijöitä kuormittavat asiakaskeskustelujen ja varsinaisen myyntityön lisäksi muut tehtävät ja vaatimukset: datan hallinta, tarjousten tekeminen, meileihin vastaaminen. Myyjät käyttävätkin työajastaan itse myyntityöhön arviolta vain noin kolmasosan (Ylä-Anttila 2018). 

Myynnin ja markkinoinnin tekemän kyselyn (2018) mukaan, työuupumusongelmaa pahentaa suomalainen työkulttuuri, jossa keskeinen määrittävä tekijä on tunnollisuus. Uupunut ei luovuta tai hae apua herkästi (Ylä-Anttila 2018). Toimiva työterveyshuolto ja ongelmien tunnistaminen on jo askel parempaan työorientoituneessa työkulttuurissamme.

Tekoälyn tulemisesta myyntiorganisaatioihin on puhuttu paljon, mutta edelleen tekoäly ottaa vielä ensi askeliaan: vasta 21 prosenttia vastaajista käyttää tekoälyä. Useimmissa yrityksissä kuitenkin uskotaan tekoälyn saavan yhä enemmän jalansijaa, kunhan kunnolla ymmärretään, miten sillä voidaan tehostaa tuottavuutta. Arvioiden mukaan tekoälyn käyttö tulee kasvamaan jopa 155 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. (Lampinen 2019.) Jyväskyläläinen yritys, Aiwo Digital, on esimerkki siitä, kuinka tekoäly viedään maailmalle. He ovat kehittäneet tuotteen, joka voi mullistaa asiakaspalautteen analysoinnin (Aivo Digital iskee Usa:n markkinoille 2019, 26-27). Tälläisiä rohkeita ja eteenpäin katsovia yrityksiä Suomi tarvitsee.

Etätyöskentely luo vapautta ja uudenlaisen teknologian tuleminen. Myynti siirtyy enemmän internetiin, mikä antaa tietynlaista liikkumatilaa tehdä tilauksia silloin, kun asiakas itse haluaa. Teknologia ei tule koskaan korvaamaan täysin ihmistä, myyntityö tulee aina pysymään osittaina ihmistyönä ja myyjän asiantuntijan rooli tulee vaan korostumaan. 

Tulevaisuudessa kehitysnäkymät tulevat olemaan myynnin ja markkinoinnin integroitumisessa, mikä tulee vaatimaan uudenlaista osaamista ja myynnin roolituksen muutosta. Tuotekehitystä tehdään asiakkaan kanssa yhdessä, personoi, eli kaikki katse asiakkaaseen. Myyjän tulee ymmärtää miten myymme tuotteen asiakkaalle ja kokonaisvaltainen ymmärrys ratkaisee myyntimarkkinoilla sen, kuka pärjää kisassa parhaiten.

Myyntiprosessin vaiheet

Myyntiprosessin toimivuus on yksi yrityksen tärkeimpiä strategisia työkaluja. On hyvä asettua asiakkaan asemaan ja määrittää, kuka on asiakas. On tärkeää ymmärtää, mitä tarkoitetaan myyntiprosessilla. Sen voi ajatella esimerkiksi niin, että kuljeta asiakas prosessin omaisesti tiettyjen välivaiheiden läpi kohti ostohetkeä. Tarkastele sitä, kuin olisit helikopterissa. 

Nykypäivän myyntiprosessissa näkyy digitaalisuuden tuleminen; asiakkaat ovat selvittäneet tuotetietoja jo itsenäisesti ennen ensimmäistä yhteydenottoa myyjään, joten myyntiprosessi on muuttunut enemmän konsultoivampaan suuntaan. 

On hyvä muistaa, että keskiössä on asiakas ja lisäarvon tuottaminen asiakkaalle. Kyseisten arvojen tulisi olla tärkeänä mielessä koko organisaatiolle. 

Myyntiprosessi on ostajan ja myyjän välinen neuvottelu, missä myyjän tavoitteena on selvittää asiakkaan tarpeet ja vakuuttaa asiakas siitä, että juuri hänen ratkaisunsa on asiakkaalle paras. Yritysten tuotteet eivät sinänsä varmista yritykselle myyntiä, vaan tasokas ja mitattava myynti perustuu toimivaksi testatun myyntiprosessin noudattamiseen. Prosessi tulee rakentaa siten, että se tukee myytävän tuotteen etuja ja hyödyntää yrityksen jo rakennettua myyntityötä. (Laine 2008, 62; Rubanovitsch & Aalto 2007, 8– 10; Vuorio 2008, 40.) Myyntiprosessin tulee olla tasalaatuinen myyjästä riippumatta. 

Myyjän tulee tuntea ja hallita oma myyntiprosessinsa, jotta hän voi viedä sitä eteen- päin haluamallaan tavalla ja järjestyksessä. On tärkeää huomata, ettei myyntiproses- sista saa tulla itsetarkoitus vaan sen tulee olla myyjälle hyödyllinen työväline myynti- työtä organisoidessa. Myynti on yhtä kuin ostaminen, koska ostamisen vaiheet ovat aina ostajan päässä. Ihmisten päätös ostaa tai olla ostamatta tuotteita tai palveluita perustuu niihin havaintoihin, joita myyjä tarjoaa. (Sinervo 2019).  Mikään myyntiprosessi ei automaattisesti sovi kaikille asiakkaille, vaan jokaisen organisaation tulee sovittaa prosessi oman asiakasenemmistönsä mukaan. Yrityksissä, joissa tuotteita on useita ja yhdelle tuotteelle on useita asiakasryhmiä, tulee olla useita myyntiprosesseja, jotta ne vastaavat aina oikeaan tarpeeseen. Myyntiprosessi ei ole kaupan tae, vaan ainoastaan ohjenuora, jota seuraamalla myyjä voi jo ennakkoon mietityllä tavalla koettaa saada asiakas ostamaan myytäviä tuotteita tai palveluita. (Vuorio 2008, 40–41.) 

Myyntiprosessin tulee olla suunniteltu ja dokumentoitu. Dokumentointi auttaa tekemään päätöksiä ja helpottaa kokonaisuuden johtamista. Myyntiprosessi auttaa tunnistamaan, mihin suuntaan kuljetaan ja pitää projektin liikkeellä, joten on merkityksellistä, että koko organisaatio sitoutuu prosessiin, vaikka ei aktiivisesti osallistuisikaan myyntiprojekteihin. (Laine 2008 ,64)

State of Sales (2019) tekemän tutkimuksen mukaan, jopa 3/4 yrityspäättäjistä myöntää myyntiprosessien yhteensovittamisen olevan tärkeää, kun tavoitellaan voittoa. Asiakkaat arvioivat yrityksiä kokonaisuutena ja asiakkaan osto- ja palveluhistorian tunteminen on erityisen tärkeää, kun kilpaillaan samoista asiakkuuksista.  

Kuva: Pixabay

 

 

Hyvä esimiestyö mielestäni

Hyvään esimiestyöhön ja hyvään johtajuuteen liittyy luottamus. Vuorovaikutus ihmisten välillä on edelleen merkityksellistä ja vastavuoroisuus kehittää luottamusta. 

Esimiestyötä tehdessä on hyvä tiedostaa oma rooli ja kuinka tärkeää on olla esimerkkinä. Omalla esimiestyölläsi voit joko tuhota tai pelastaa luottamuksen. Tärkeää on tunnistaa oma johtajuus, kehittää sitä säännöllisesti, arvioida sitä realistisesti ja pyrkiä parhaimpaansa.  Luottamus tuottaa organisaatiolle kannattavuutta, mahdollisesti sairaspoissaolot pienentyvät, työhyvinvointi lisääntyy, sitoutuminen työnantajaan lisääntyy ja henkilöstö uskaltaa heittäytyä rohkeammin. 

Olla aito, johtaa persoonallisella tavalla, olla vain ihminen. Voisiko siitä syntyä luottamus hyvään esimiestyöhön?

Johtaminen on jaettu perinteisesti kahteen ulottuvuuteen: asioiden johtamiseen ja ihmisten johtamiseen. Useasti erilaiset johtamistilanteet vaikuttavat siihen, mitä tapaa sinä käytät ja harvoin edustat vain toista. Mielestäni, molempia tapoja johtamisessa tarvitaan ja tasot sekoittuvat useasti toisiinsa ja myös tukevat hyvää esimiestyötä, kun hallitset molempia. Harvoin olet tasavahva molemmissa, yleensä olet ainakin viehättynyt toiseen enemmän. 

Hyvä luottamussuhde työntekijöihin rakentuu esimiehen omalla esimerkillä, ei käskyttävällä johtajuudella, vaan vastavuoroisuudella ja avoimuudella. Mielestäni on tärkeää, että esimies pystyy myös itse sitoutumaan organisaation sääntöihin; koska kuinka hän muuten voi pyytää henkilöstöä niihin sitoutumaan, jos hän ei niihin itse edes usko? Esimiestyössä nostetaan esille rehellisyys ja läpinäkyvyys; pidä kiinni siitä mitä lupaat. 

Näillä teeseillä olen ainakin itse päässyt pitkälle ja saanut kiitosta omasta esimiestyöstäni, mikään ei ole sen ärsyttävämpää, kuin katteettomat lupaukset ja epäasialliset vastaukset. Tämän päivän työntekijöitä tulee johtaa keskeltä, yhdessä tekemällä, keskustelemalla. Vaikka jokaisella on omat vastuualueensa, niin vuorovaikutuksella päästään mielestäni parhaimpaan lopputulokseen.

Esimiestyössä on hyötyä, jos pystyt asettumaan toisen asemaan, tarkoitan kokemusten myötäelämisen taitoa. Empatiataidosta ei ole haittaa esimiestyössä, se saattaa joskus olla avain yhteistyön lujittamiseen ja syventää luottamusta esimiehen ja työntekijän välillä. Välillä tuntuu, että törmää esimiehiin, joilta puuttuu empatian kyky; toimitaan kuin diktaattorit ja ihmetellään, kun työntekijät ei sitoudu ja henkilökunta vaihtuu. Jos olet saneerajan roolissa organisaatiossa, niin silloin liiasta empatiasta saattaa olla haittaa, mutta yleensä toisen näkökulmaan asettuminen ei ole huono asia. Jokaisella esimiehellä ja työntekijällä on myös erilaiset sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot. Palautteen antaminen ja saaminen, oman työn reflektointi, ratkaisukeskeisyys, säännölliset kehityskeskustelut ja kiittäminen ovat edelleen asioita, jotka kuuluvat hyvään johtajuuteen, mutta jotka edelleen tänäkin päivänä kangertelevat organisaatioissa. 

Hyvä esimies myös voi erehtyä ja uskaltaa myöntää virheensä sekä mielestäni hän voi myös näyttää oman haavoittuvuutensa. Hänen tulee kehittää omaa ammatillista osaamistaan säännöllisesti ja olla esimerkkinä pelisääntöjen noudattamisessa. Luottamukseen liittyy myös aina ristiriitatilanteita ja nekin kuuluvat esimiestyöhön ja ne on hyvä tiedostaa. Mielestäni ne kannattaa ratkaista napakasti, välittömästi esiin tullessa, ja tarvittaessa pyytää niihin ulkopuolista apua. Itse olen ollut useassa kolmikantaneuvottelussa ja kaikista on selvitty onnellisesti maaliin. Ne on raskaita henkisesti ja pistää oman esimiestyön koetukselle, mutta äärimmäisen opettavia ja niissä tilanteissa joutuu katsomaan peilistä muutakin kuin sen jakauksen paikan.

Työyhteisöön tulisi luoda turvallinen ilmapiiri, että työntekijöitä kuunnellaan aidosti ja keskinäinen kanssakäyminen on arvostavaa ja hyväksyvää. Toivoisinkin nykypäivän työmaailmaan enemmän keskustelua ja avointa dialogia. 

Esimiestyön onnistumista voidaan mitata 360- tai 180-asteen arvioinneilla, ne auttavat tehostamaan esimiehen kehittymistä haluttuun suuntaan, miltä oma toiminta muiden silmissä näyttää. Nämä mittarit antaa osviittaa ja työkaluja viedä toimintaasi parempaan suuntaan, mutta eivät tuo sinulle kultalusikkaa. Niin paljon kuin luottamuksesta puhutaan, niin edelleenkin sen kanssa on työstettävää.  Kaikki lähtee sinusta itsestäsi, omasta tahtotilastasi ja asenteestasi. Yhdessä onnistumme ja kaikilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.  Oikein jaetut vastuut luovat luottamusta. Esimiehellä tulee olla pelisilmää, eikä puusilmä. 

Luottamus esimiestyössä on mahdollista saavuttaa ja kun siihen pääsee, niin se parhaimmillaan tuottaa koko työyhteisöön flow-tilan ja silloin voi syntyä vaikka mitä mahtavia innovaatioita. 

Lähde: Lähde: Kalliomaa, S., Kettunen, S. 2010. Luottamus esimiestyössä. WSOYpro OY. 

Miten digitalisaatio on vaikuttanut tämän päivän myyntityöhön?

Digitalisaation myötä on avautunut uusia mahdollisuuksia myyntityöhön ja parhaimmillaan myyntiprosessista jää pois turhaa työtä. Digitalisaation tarkoitus on kehittää ja tehostaa toimintaa sekä tarjota lisätyökaluja arkeen. Organisaatioissa tulee pohtia huolella, minkalaista teknologiaa omaan yritykseen halutaan tuoda ja määrittää tahtotila. Mahdollisuuksia on data-analytiikasta robotiikkaan. Sosiaalisessa mediassa puhutaan paljon digitaalisen median tulemisesta myyntityöhän; osaa se kauhistuttaa ja osa kokee sen upeana asiana. Tätä asiaa koskee varmaan sama asia niin kuin kaikkia muitakin muutoksia organisaatioissa, että se tulee hyvin valmistella ja se tulee hyvin henkilöstölle jalkauttaa. Muuten asia saattaa jäädä irralliseksi. 

Tutkimustulokset osoittavat, että digitalisaatiolla on vaikutusta ja myyntityö on automatisoitunut viimevuosina voimakkaasti. Digitalisaatio halutaankin useasti nähdä mahdollisuutena eikä uhkana. 

Myyntityön ytimessä ovat digitaaliset palvelut ja palveluprosessit. Digitaaliset palvelut ovat koko organisaation asia ja ne ovat välttämättömyys, jos haluat pysyä bisneksessä mukana. Jokaiselle menestyvälle firmalle on selvää, että kehittyä pitää ja siihen kuuluu nykypäivänä myös teknologia.
Digitaalisuuden tuleminen myyntityöhön tulisi nähdä vahvuutena ja se olisi hyvä in-tegroida markkinointiin. Yhdistää näiden kahden osa-alueen vahvuudet tuomalla ja luomalla synergiaetuja. Tarvitsemme myynnin ja markkinoinnin saumatonta yhteis-työtä tässä asiassa.


Mobiiliaplikaatioiden tuleminen vaan lisääntyy lähivuosina, se on kätevää, nopeaa, ei ole aikaan sidottua ja mainostajien on helppo hyödyntää tätä palvelua. Tekoäly tulee näkymään vahvasti tulevaisuudessa; nämä ominaisuudet kehittyvät vauhdilla ja myyntityö tulee hyötymään myös tästä osa-alueesta.

Kaiken tämän digitalisaation kehittymisen keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että keskiössä on asiakas. Tärkeää on tuntea asiakas, hänen tarpeensa ja pystyä tarjoamaan juuri hänelle sopivaa palvelua ja tuotetta. Myyjien tunneherkkyys ja läpinäkyvyys tulevat edelleen olemaan ominaisuuksina arvostettuja ja haluamme suomalaisina pitää kiinni hyvästä laadusta ja kehityksestä. Meillä on suomessa huippuhyvää työvoimaa digiosaamiseen ja koodaamiseen, joten näen tulevaisuuden hyvin valoisana sen suhteen. Myyjien digikouluttamiseen tulee jatkossakin satsata ja keskittyä myyjien vahvuuksien vahvistamisiin. 

Syksy

Pidin kesällä lomaa opiskeluista ja se oli hyvä päätös. Nyt olen taas aloittanut opiskelut uudestaan ja huomaan, että ajatukset kulkevat erilailla, kun on tehnyt jotain muutakin välillä. Kesä oli mielestäni ihana, kaikille riitti auringonpaistetta ja itse tein upean lomamatkan Albaniaan.

Olen aloittanut myynnin ja myynnin johtamisen kurssin. Kurssi on läpileikkaus myynnin maailmaan, myyntiin liittyviin prosesseihin, strategioihin ja myynnin ajankohtaisiin teemoihin. Aivan huikea kurssi, voin sanoa sen jo nyt. En ole aikaisemmissa opinnoissani syventynyt myyntiin näin perusteellisesti, joten halusin siksi tämän kurssin juuri tähän hetkeen.

Olen tällä viikolla pohtinut digitalisaation vaikutusta myyntityöhön; miten kaikki on muuttunut viimeisessä kymmenessä vuodessa teknologisempaan suuntaan. Uudet toimintamallit ja palveluprosessit ovat tulleet osaksi myynnin maailmaa ja jokainen menestyvä yritys haluaa kehittää yritystoimintaansa ja tähän liittyy isona osana digitaaliset palvelut.

Uskomaton määrä palveluita on jo verkossa; tuotetiedon hallinta on jo usealla yrityksellä verkkoalustalla, tarjouspyynnöt ja yhteydenottolomakkeet ovat verkossa, yritysten verkkokaupat ovat yleistyneet – mihin vielä päädymmekään.

Tulemmeko näkemään myyntityössä myös tekoälyä? Kyllä varmasti. Tekoäly tulee korvaamaan tiettyjä osa-alueita myyjän työstä ja helpottamaan käytännön myyntityötä.

Miten hyödynnän sosiaalista mediaa tulevaisuudessa?

Sosiaalisen median kurssi on lopuillaan ja on aika miettiä, että kuinka tulen hyödyntämään sosiaalista mediaa tulevaisuudessa. Sosiaalisella medialla on uskomaton voima ja on erittäin tärkeää, että yritykset näkyvät somessa. Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää markkinoinnissa ja ottaa rohkeasti vaan uudet työkalut käyttöön. Viestinnän tulee aina olla selkeää ja ymmärrettävää, kohdennettu oikealle kohderyhmälle sekä sen tulee olla puhuttelevaa. Somessa kannattaa jakaa muutakin sisältöä kuin yritykseesi liittyvää, asiakkaat pitävät siitä, että he pääsevät kurkistamaan organisaation arkeen muutenkin kuin jäykkien pelisääntöjen kautta. Sosiaalisen median kanavat lisäävät kokoa ajan uusia ominaisuuksia palveluihinsa, joten muistakaa hyödyntää nämä vaihtoehdot.

Sosiaalisella medialla tavoitan ihmiset nopeasti ja voiko sanoa jopa niin, että nykyään se vahvistaa jopa jollain tavalla yhteisöllisyyttä. Siellä saa myös luotua väärinkäsityksiä ja niitä heikkoja signaaleja, joten siellä on havaittavissa kaikki elämän ääripäät.

Yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvät asiat puhuttivat ja oli erittäin hyödyllistä pysähtyä tämän kurssin myötä näiden asioiden äärelle. Asiaan liittyy paljon lieveilmiöitä ja on hyvä tiedostaa, että käyttäjäkokemukseen voin itse vaikuttaa. Digital Wellbeing eli yksilön digitaalinen hyvinvointi on myös yksi vaihtoehto – lisää elämää somen sijaan.

Itselleni jäi kipinä blogin kirjoittamiseen. Se on ollut jo pitkään mielessä, jo kauan ennen tätä kurssia, mutta sopivaa aikaa ei ole koskaan sille tullut. Luulen, että tämä blogi- sivustoni jää voimaan ja tänne sivustolle tulee ilmestymään kirjoituksiani jatkossakin ja miksei myös kuvia. Nyt, kun tämä alustakin on blogille luotu, niin kynnys on matala. Matka oli mielenkiintoinen ja antoisa. Kiitos kaikille, jotka kävitte blogiani lukemassa.

Antoisia hetkiä blogin parissa:)

Sosiaalisen median pelisäännöt

Tehtävänä oli tarkastella sosiaalisen median pelisääntöjä. Kävin tutustumassa Fazergroupin tietosuojaselosteeseen, mikä on julkisesti nähtävillä heidän nettisivuillaan. http://www.fazergroup.com/fi/tietosuoja Sivuilta tulee esille, mistä tietoa kerätään, millaista tietoa he keräävät, evästeet, mihin he tietoja käyttävät, kuinka kauan he tietojasi säilyttävät, kuka tietojasi käsittelee ja luovuttavatko he niitä kolmansille tahoille, siirretäänkö tietojasi kolmanteen maahan, miten voin itse vaikuttaa henkilötietojeni käsittelyyn, kenen puoleen voin turvautua, jos on kysyttävää ja kuka rekisteriä ylläpitää. Heidän sivustonsa on päivitetty 23.5.2019

Sivut ovat erittäin hyvät ja laadukkaat. Heillä on sivustollaan myös Fazerin tietosuojaselosteen muutoshistoria, millä he kertovat, mikä on muuttunut ja milloin. Heillä on erikseen tietosuojiin liittyviä lomakkeita kuluttajille, yritysasiakkaille- ja sidosryhmille sekä työntekijöille ja työnhakijoille. Suosittelen jokaista tutustumaan näihin sivustoihin, riippumatta siitä, mitä ammattiryhmää edustat. Esimerkillistä työtä tietosuojaan liittyen. 

Digitaalisen identiteetin muodostuminen

Tehtävänä oli etsiä hakukoneen kautta tietoja itsestäni. Googleen kun laittaa hakusanaksi oman nimeni, niin saan oman Instagram-profiilini esiin, koska se ei ole yksityinen. En ole ainakaan vielä nähnyt tarvetta muuttaa tiliä yksityiseksi. Minulla on useita samannimisia kaimoja, joten oma tilini ei tule ensimmäisenä esille, vaan se tulee tietää, että osaat yhdistää sen juuri minuun. Hakukone löytää minusta myös opiskelutietoja ja opinnäytetyöhön liittyviä tietoja, työhöni liittyvää tietoja ja toiminimeeni liittyvää tietoa. Kaikki tieto mitä itsestäni löysin, on oikeaa. Mielestäni minusta löytyy todella vähän tietoa ja olen tästä asiasta erittäin tyytyväinen ja asettamani suojaukset toimivat. Olen Facebookissa ja Snapchatissa, mutta hakupalvelimet eivät tuoneet näitä asioita missään vaiheessa esille, koska olen rajannut asetuksissa omaa yksityisyyttäni. Olen pyrkinyt aina tarkistamaan yksityisasetukset käyttämissäni sosiaalisissa medioissa, jos koen sen tarpeelliseksi. En ole myöskään kirjoitellut sosiaaliseen mediaan mielipiteitäni uskonnosta enkä politiikasta, koska mielestäni ne ovat subjektiivisia asioita ja en ole halunnut tuoda niitä asioita esimerkiksi työnantajan nähtäville. Pohdin myös säännöllisin väliajoin omaa digitaalista jalanjälkeäni, koska haluan verkostoitua oikeanlaisiin foorumeihin. 

Tiedon poistaminen verkosta on haastavaa. Jos haluan poistaa profiilin linkin Googlen hakutuloksista, niin minun tulee olla yhteydessä verkkovastaavaan eli verkkosivuston omistajaan ja pyytää poistamaan tieto. Hakutulosten poistamista pyydetään suoraan hakukoneelta, eli tässä tapauksessa Googlelta. Hakutuloslinkki voidaan poistaa hakukoneesta, jos tieto on hakukoneen käsittelyn tarkoituksen näkökulmasta puutteellinen, tarpeeton, vanhentunut tai virheellinen. Jos haluan, että tieto poistuu kokonaan internetistä, niin minun on poistettava tai estettävä sivu. Yhtä kaikki, mielestäni vaikeaa ja monimutkaista. Mieti aina mitä kirjoitat ja jaat itsestäsi jo etukäteen.

Julkisuuden henkilöiden tiedot sosiaalisessa mediassa

Julkisuuden henkilöiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa on mielestäni välttämätöntä, koska se kuuluu heidän tehtävänkuvaansa. Jokainen julkisuuden henkilö tekee oman ”rajavetonsa”, mitä itsestään kertoo, jakaa ja tiedottaa julkisesti. Sosiaalisella medialla on valtava markkinavoima ja olisi suorastaan erikoista, jos julkisuuden henkilöt eivät tuota myynnin- ja markkinoinnin volyymiä käyttäisi hyödykseen. 

Julkisuuden henkilöt joutuvat tarkastelemaan omia sosiaalisen media rajojaan tarkemmin, kuin me tavan duunarit. Mikä kaikki on julkista? Ei ole varmaan mukavaa, jos drone pyörii takapihallasi ja ottaa valokuvia, kun otat aurinkoa bikineissä ja seuraavalla viikolla kuva on julkaistu sensaatiolehdessä. Mielestäni jokaiselle henkilölle on sallittava yksityisyys ja rauha omaan ”ei julkiseen elämään”. Tämä meidän kaikkien tiedonhaluisten tulisi myös muistaa.