Hyvään esimiestyöhön ja hyvään johtajuuteen liittyy luottamus. Vuorovaikutus ihmisten välillä on edelleen merkityksellistä ja vastavuoroisuus kehittää luottamusta. 

Esimiestyötä tehdessä on hyvä tiedostaa oma rooli ja kuinka tärkeää on olla esimerkkinä. Omalla esimiestyölläsi voit joko tuhota tai pelastaa luottamuksen. Tärkeää on tunnistaa oma johtajuus, kehittää sitä säännöllisesti, arvioida sitä realistisesti ja pyrkiä parhaimpaansa.  Luottamus tuottaa organisaatiolle kannattavuutta, mahdollisesti sairaspoissaolot pienentyvät, työhyvinvointi lisääntyy, sitoutuminen työnantajaan lisääntyy ja henkilöstö uskaltaa heittäytyä rohkeammin. 

Olla aito, johtaa persoonallisella tavalla, olla vain ihminen. Voisiko siitä syntyä luottamus hyvään esimiestyöhön?

Johtaminen on jaettu perinteisesti kahteen ulottuvuuteen: asioiden johtamiseen ja ihmisten johtamiseen. Useasti erilaiset johtamistilanteet vaikuttavat siihen, mitä tapaa sinä käytät ja harvoin edustat vain toista. Mielestäni, molempia tapoja johtamisessa tarvitaan ja tasot sekoittuvat useasti toisiinsa ja myös tukevat hyvää esimiestyötä, kun hallitset molempia. Harvoin olet tasavahva molemmissa, yleensä olet ainakin viehättynyt toiseen enemmän. 

Hyvä luottamussuhde työntekijöihin rakentuu esimiehen omalla esimerkillä, ei käskyttävällä johtajuudella, vaan vastavuoroisuudella ja avoimuudella. Mielestäni on tärkeää, että esimies pystyy myös itse sitoutumaan organisaation sääntöihin; koska kuinka hän muuten voi pyytää henkilöstöä niihin sitoutumaan, jos hän ei niihin itse edes usko? Esimiestyössä nostetaan esille rehellisyys ja läpinäkyvyys; pidä kiinni siitä mitä lupaat. 

Näillä teeseillä olen ainakin itse päässyt pitkälle ja saanut kiitosta omasta esimiestyöstäni, mikään ei ole sen ärsyttävämpää, kuin katteettomat lupaukset ja epäasialliset vastaukset. Tämän päivän työntekijöitä tulee johtaa keskeltä, yhdessä tekemällä, keskustelemalla. Vaikka jokaisella on omat vastuualueensa, niin vuorovaikutuksella päästään mielestäni parhaimpaan lopputulokseen.

Esimiestyössä on hyötyä, jos pystyt asettumaan toisen asemaan, tarkoitan kokemusten myötäelämisen taitoa. Empatiataidosta ei ole haittaa esimiestyössä, se saattaa joskus olla avain yhteistyön lujittamiseen ja syventää luottamusta esimiehen ja työntekijän välillä. Välillä tuntuu, että törmää esimiehiin, joilta puuttuu empatian kyky; toimitaan kuin diktaattorit ja ihmetellään, kun työntekijät ei sitoudu ja henkilökunta vaihtuu. Jos olet saneerajan roolissa organisaatiossa, niin silloin liiasta empatiasta saattaa olla haittaa, mutta yleensä toisen näkökulmaan asettuminen ei ole huono asia. Jokaisella esimiehellä ja työntekijällä on myös erilaiset sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot. Palautteen antaminen ja saaminen, oman työn reflektointi, ratkaisukeskeisyys, säännölliset kehityskeskustelut ja kiittäminen ovat edelleen asioita, jotka kuuluvat hyvään johtajuuteen, mutta jotka edelleen tänäkin päivänä kangertelevat organisaatioissa. 

Hyvä esimies myös voi erehtyä ja uskaltaa myöntää virheensä sekä mielestäni hän voi myös näyttää oman haavoittuvuutensa. Hänen tulee kehittää omaa ammatillista osaamistaan säännöllisesti ja olla esimerkkinä pelisääntöjen noudattamisessa. Luottamukseen liittyy myös aina ristiriitatilanteita ja nekin kuuluvat esimiestyöhön ja ne on hyvä tiedostaa. Mielestäni ne kannattaa ratkaista napakasti, välittömästi esiin tullessa, ja tarvittaessa pyytää niihin ulkopuolista apua. Itse olen ollut useassa kolmikantaneuvottelussa ja kaikista on selvitty onnellisesti maaliin. Ne on raskaita henkisesti ja pistää oman esimiestyön koetukselle, mutta äärimmäisen opettavia ja niissä tilanteissa joutuu katsomaan peilistä muutakin kuin sen jakauksen paikan.

Työyhteisöön tulisi luoda turvallinen ilmapiiri, että työntekijöitä kuunnellaan aidosti ja keskinäinen kanssakäyminen on arvostavaa ja hyväksyvää. Toivoisinkin nykypäivän työmaailmaan enemmän keskustelua ja avointa dialogia. 

Esimiestyön onnistumista voidaan mitata 360- tai 180-asteen arvioinneilla, ne auttavat tehostamaan esimiehen kehittymistä haluttuun suuntaan, miltä oma toiminta muiden silmissä näyttää. Nämä mittarit antaa osviittaa ja työkaluja viedä toimintaasi parempaan suuntaan, mutta eivät tuo sinulle kultalusikkaa. Niin paljon kuin luottamuksesta puhutaan, niin edelleenkin sen kanssa on työstettävää.  Kaikki lähtee sinusta itsestäsi, omasta tahtotilastasi ja asenteestasi. Yhdessä onnistumme ja kaikilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.  Oikein jaetut vastuut luovat luottamusta. Esimiehellä tulee olla pelisilmää, eikä puusilmä. 

Luottamus esimiestyössä on mahdollista saavuttaa ja kun siihen pääsee, niin se parhaimmillaan tuottaa koko työyhteisöön flow-tilan ja silloin voi syntyä vaikka mitä mahtavia innovaatioita. 

Lähde: Lähde: Kalliomaa, S., Kettunen, S. 2010. Luottamus esimiestyössä. WSOYpro OY. 

Digitalisaation myötä on avautunut uusia mahdollisuuksia myyntityöhön ja parhaimmillaan myyntiprosessista jää pois turhaa työtä. Digitalisaation tarkoitus on kehittää ja tehostaa toimintaa sekä tarjota lisätyökaluja arkeen. Organisaatioissa tulee pohtia huolella, minkalaista teknologiaa omaan yritykseen halutaan tuoda ja määrittää tahtotila. Mahdollisuuksia on data-analytiikasta robotiikkaan. Sosiaalisessa mediassa puhutaan paljon digitaalisen median tulemisesta myyntityöhän; osaa se kauhistuttaa ja osa kokee sen upeana asiana. Tätä asiaa koskee varmaan sama asia niin kuin kaikkia muitakin muutoksia organisaatioissa, että se tulee hyvin valmistella ja se tulee hyvin henkilöstölle jalkauttaa. Muuten asia saattaa jäädä irralliseksi. 

Tutkimustulokset osoittavat, että digitalisaatiolla on vaikutusta ja myyntityö on automatisoitunut viimevuosina voimakkaasti. Digitalisaatio halutaankin useasti nähdä mahdollisuutena eikä uhkana. 

Myyntityön ytimessä ovat digitaaliset palvelut ja palveluprosessit. Digitaaliset palvelut ovat koko organisaation asia ja ne ovat välttämättömyys, jos haluat pysyä bisneksessä mukana. Jokaiselle menestyvälle firmalle on selvää, että kehittyä pitää ja siihen kuuluu nykypäivänä myös teknologia.
Digitaalisuuden tuleminen myyntityöhön tulisi nähdä vahvuutena ja se olisi hyvä in-tegroida markkinointiin. Yhdistää näiden kahden osa-alueen vahvuudet tuomalla ja luomalla synergiaetuja. Tarvitsemme myynnin ja markkinoinnin saumatonta yhteis-työtä tässä asiassa.

Mobiiliaplikaatioiden tuleminen vaan lisääntyy lähivuosina, se on kätevää, nopeaa, ei ole aikaan sidottua ja mainostajien on helppo hyödyntää tätä palvelua. Tekoäly tulee näkymään vahvasti tulevaisuudessa; nämä ominaisuudet kehittyvät vauhdilla ja myyntityö tulee hyötymään myös tästä osa-alueesta.

Kaiken tämän digitalisaation kehittymisen keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että keskiössä on asiakas. Tärkeää on tuntea asiakas, hänen tarpeensa ja pystyä tarjoamaan juuri hänelle sopivaa palvelua ja tuotetta. Myyjien tunneherkkyys ja läpinäkyvyys tulevat edelleen olemaan ominaisuuksina arvostettuja ja haluamme suomalaisina pitää kiinni hyvästä laadusta ja kehityksestä. Meillä on suomessa huippuhyvää työvoimaa digiosaamiseen ja koodaamiseen, joten näen tulevaisuuden hyvin valoisana sen suhteen. Myyjien digikouluttamiseen tulee jatkossakin satsata ja keskittyä myyjien vahvuuksien vahvistamisiin.