Työyhteisöissä koemme monenlaisia tilanteita, missä olemme tekemisissä tunteiden kanssa. Meihin jokaiseen on sisäänrakennettuna tunnetiloja, jotka tuomme mukanamme arkisiin tilanteisiin ja pyrimme ilmaisemaan itseämme parhaamme mukaan muuttuvissa tilanteissa. Tunne on siitä mielenkiintoinen kumppani, että sitä ei voi jättää aamulla kotiin tai tunteita ei voi jättää jatkuvasti huomioimatta, koska muuten alat tukahduttamaan niitä ja tunne-elämäsi alkaa kapeutumaan. Tunne-elämän latistumisesta seuraa robottimainen suoritus ja pian huomaatkin vain suorittavasi elämää päivästä toiseen. Kuinka tämä sitten näyttäytyy organisaation tasolla? Heikentyneenä sitoutumisena, motivaation vähentymisenä, saatat olla tyytymätön ja tuottavuus laskee.

Työyhteisömme tarvitsevat nopeasti tunnetaitoja, tunnetaitoisia esihenkilöitä huolehtimaan työntekijöistään. Säännöllinen tunteiden sivuuttaminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa erilaisia haasteita työyhteisöissä. Tunnetaitoihin liittyy rajojen tunnistamista, kannustamista sekä kuuntelemisen taito. Johtolankana tunnetaidoissa voidaan pitää sitä, että tunteilla on aina meille joku sanoma tai viesti. Keskity kuulemaan se.

Kuinka sitten johtaa hyvää tunneilmastoa? Miten se oikeasti tehdään? Hyvä tunneilmasto ei ole pelkästään positiivinen. Siihen sisältyy kaikki elämän sävyt, myös ne vähemmän toivotut. On osattava käsitellä myös niitä ikäviä tuntemuksia. Me tarvitaan epäonnistumisia, vastoinkäymisiä sekä haastavia tilanteita, että me saavutetaan merkityksellinen tunneilmasto. Tunneilmasto syntyy vuorovaikutuksessa toisen kanssa ja tarvitsee luottamuksellisen ilmapiirin, se voi syntyä itseohjautuvasti, pakottamatta ja käyttövoimana on tunne-energia.

Tunnetaitojen merkitys johtotehtävissä on valtava. Esimerkillinen johtaja osaa huomioida tilanteessa ilmenevät tunteet. Jos on käynytkin niin, että johtajan omat psykologiset perustarpeet eivät ole jostain syystä täyttyneet tai niissä on osittain vajausta, niin hänellä saattaa olla haastavaa osoittaa empatiakykyä tai asettua toisen henkilön asemaan. Silloin on aloitettava tunteiden johtaminen omasta itsestäsi. Omaa toimintaa on tärkeää reflektoida säännöllisesti.

Työyhteisön henki perustuu vahvasti kohtaamisiin; läsnäoloon ja tervehtimiseen. Tämä olisi myös hyvä muistaa tässä hetkisessä maailmassa.

Lähtökohtaisesti haluamme vain toisillemme hyvää ja olemme peilejä toisillemme, ja aitous riittää. Tunnejohtamisessa on myös lohduttavaa se, että ihmisenä kehittyy kokoajan.

Lähde: Rantanen, J., Leppänen, I & Kankaanpää H. 2020. Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent: Helsinki.